Ragazze, vi voglio troppo bene!

Keskiviikkoja kaikille. Kirjoitan nyt ihan tietokoneella joten taa suomen kirjoittaminen taas hankaloittuu ilman kaikki kirjaimia, mutta kai te ymmarratte. Viikko alkoi maanantaina koulussa ja siihen se sitten jaiki. Lauantaina meen hakee diplooman ja sit kiitos ei enaan koskaan :) Ihanaa tulla takasin suomeen kouluun. Tuntuu etta motivaatio on aivan huipussa ja kunnioitus meidan opettajiin ja kouluun on kasvanut niinkuin oon varmaan aikasemminkin sanonut ihan tosi paljon. Meijan kouluhan muuttaa paikkaa joka on vahan harmillista. Oisin norsenissa halunnu valkolakin saada paahan mutta ei kai sitten. jostain toolon koulusta sen tulen samaan parin vuoden paasta.

No huomenna mennaan salernoon ja siella tavataan siis adelinan sisko joka lens tanne moikkaamaan pikkusiskoaan eli lisaa suomalaisia tiedossa! Mutten on viela loppuviikon suunnitelmat ihan auki. Ens viikolla mennnaan roomaan nukkumaan koska no en haluis sita viela tajuta mutta viktoria lahtee 11 paivan paasta... Ma en tieda miten ma tuun kestamaan. Varmaan itken viikon tai kaks.

Siita puheenollen en tiia miten oisin tasta reissusta selvinny ilman naita enkeleita. vaikka moni on sanonu etta on huono jos on vaihto-oppilaitten kanssa mut mulle taa on sopinu aivan mahtavasti. Me ollaan kaikki niin samanlaisia joten meilla on ihan spesiaali ystavyys koska kaikki ollaan tultu joka puolela maailmaa tanne kokemaan asioita joten meilla on jo samanlaiset kiinnostuksen kohteet. Tassa just yks paiva mietin etta vuos sitten en ois tajunnu etta nytten istuisin ja puhuisin niin syvallsisita asioista ja siis semmosista mitka mua ei ees kiinnostanut esim. politiikka summuu. Siis jotenki vaan tuntuu etta ku ma mietin aikuisena etta millon ma oikeen rupesin aikuistumaan tulee varmasti ekaks mieleen taa reissu ja naa ihmiset. Aikuisuuteen on viela onneks piiiiitka matka mut taa on ollu hyva silmia avaava alku.

Oh my sweet friends... gonna do a little post for you guys. I guess understanding that weird language isn't the easiest thing to do haha. But like this I wanna thank you all for being part of my exchange! You guys seriously rock. Even the ones that left earlier. Carol-Anne and Abbey why did you have to leave!! But anyways I'm so grateful for having you all by my side. As I've said so many times my exchange would not have been the same without you all. Vi voglio troppo bene e veramente non lo so che faccio quondo non ci siamo piu insieme... Ma ricordatevi raga... una cosa e sicuro! Quando volete venire in Finlandia la casa mia ha sempre le porte aperte. Eh e quindi dovete venire per FORZA. 

Montevergine

Sunnuntai aamut Helsingissä yleensä Alko pitkällä nukkumisella lauantai yön railastuksien jälkeen. No täällä mä tänä sunnuntaina heräsin 6 ja 6.30 oli lähtö. Kun istuttiin tässä yks ilta perheen kavereitten kanssa ravintolassa sano yks nainen mulle että se kävelee joka sunnuntai ylös kirkolle joka on vuoren huipulla ja mähän sitte kiinnostuin. 7 km nousua, mahtavia maisemia ja raikasta ilmaa. Siellä ylhäällä oli ihan ku ois pilvien keskellä kävelly. Varmaan oltiinkin. Ihan semmosta sumusta hötyä. Varmasti meen vielä uudestaan.

Lauantaina käytiin tyttöjen kanssa ravintolassa ja suunniteltiin vikoja päiviä mm. Rooman matkaa.  Victoriahan lähtee tasan kahden viikon päästä joten nyt jos koskaan pitää laittaa töpinäks ja tehä kaikkee kivaa yhessä.

Diplomit käytiin hakemassa ekasta koulusta. Nyt pitää vaan toisesta koulusta se käydä hakemassa vaikka en suunnittele hirveesti meneväni sinne enää. nyt istuskellaan sohvalla freden kanssa ja katotaan leffoja ja tänä iltana Suomen peli! Onnea matkaan leijonat ja nyt kuvia!

Costiera amalfitana

Aivan upea päivä tuli vietettyä eilen ! Aamulla aikasin lähdettiin tyttöjen kanssa bussilla Salernoon josta napattiin lautta amalfiin. Amalfi on siis semmonen rantaviiva sorrentine meren rannalla. Se on ihan tunnettu turisti kohde ja siellähän niitä oli. Saatiin kerrankin tuntea itsemme italialaisiksi vaikka no muut tottakai ajatteli että olimme turisteja.

Lautta matka kesti n. 30 min mutta kaunista oli. Mentiin sitä rantaa pitkin ja nähtiin hienoja luolia vuorissa ja hienoja taloja jotka oli periaatteessa rakennettu vuoren jatkoksi. Aina ei edes erottanut mistä Alko talo ja mikä oli vielä vuorta.

Koko päivä maattiin rannalla ja käytiin heittää talviturkit veke. Suolanen merivesi ei ollu hirveen lämmintä mutta ei se kyllä kylmääkään ollu. Polskittiin siellä aina ku tuli liian kuuma ja aurinko rupes polttaa liian pahasti (Arvatkaa ollaanko kaikki ihan rapuja nytten vaikka aurinkorasvaa tungettiin koko ajan lisää). Minä ja frede oltiin fiksuja ja otettiin kotoota leipää ja tonnikala purkkeja mukaan koska vaikka italia on aika halpa maa niin nää turisti kohteet pistää tottakai hinnat kattoon.

Kun aurinko ei ollu enää niin voimakas päätettiin lähtee kävelyreissulle. Ihania pikku kauppoja jossa myytiin mosaiikkia,  valkoisia rantavaatteita, hedelmiä (varsinkin sitruunoita) ja muuta mukavaa. Tuntu kyllä että tää on sitä italiaa mitä halusin nähdä! Uudestaan mennään toivottavasti.

Loppuviikolle on suunnitelmissa lauantaina ravintola ilta tyttöjen kanssa, sunnuntaina patikointi reissu Monteverginen huipulle ja jonkun Rippijuhlat. Nyt kauniita kuvia amalfista! 

Exchange quiz

Miksi valitsit kohdemaasi?  - Italia on kiehtonut aina ja kieli on kuulostanut mukavalta opiskella. Kulttuuri ja ihmiset ovat todella erilaisia suomalaisista joten halusin nähdä tämänkin puolen.
Oliko kohdemaasi odotuksiesi mukainen? - Pakko sanoa että ei. Monet asia on ollu tosi erilaisia mitä kuvittelin ja muutenkin ajattelin. Tullessani ei kuitenkaan ollut niin paljon odotuksia tai toiveita. Luulin kyllä että olisi ollut lämpimämpää koko vuoden.
Oletko oppinut kielen vai tuottiko se vaikeuksia? -varmasti olisi ollut helpompaa jos olisin valinnut vaikka mennä Amerikkaan koska puhuin jo englantia. Alussa oli hankalaa keskustella ja tutustua koska yhteistä kieltä ei ollut. Ehkä myös sen takia italialaisia kavereita mulla on vähemmän koska alussa turvautu nii paljon muihin vaihtareihin.  Omasta mielestäni olen oppinut kielen niin hyvin että sillä pärjään. Parin kuukauden jälkeen se lähti pikkuhiljaa sujumaan paremmin ja paremmin. Kaikkia sanoja en tietenkään tiedä mutta ymmärrän kaiken ja kaikki aina ymmärtää mua. Myös kehuja olen saanut puhumistaidoistani.
Mikä on ollut parasta? - hankalaa valita vain jotain joka on ollut parasta. Matkailu maan sisällä ja uudet kaverit sanotaan nyt näin.
Mikä on ollut huonointa tai pettymys? - koulu on ollut aikamoinen pettymys. En olisi uskonut että se noin huono olisi ollut. Täällä avellinossa monilla ihmisillä on liikaa ennakkoluuloja ja ajattelu tapa on erittäin vanhanaikaista. Ei siis edes vain vanhoilla ihmisillä vaan myös nuorilla.
Mitä jäät kaipaamaan eniten? - jos keskitytään nyt tähän maahan ei kavereihin niin varmasti ruoka ja yhteiset ruokahetket. Perheen kanssa käydään usein ulkona syömässä jota ei esim oman perheen kanssa tehdä niin paljon.
Osaatko sanoa miten tämä kokemus on muuttanut sinua? - hmm. Voi olla että vasta kotona vähän ajan päästä huomaa että jotkut asiat on muuttunut. Kyllä sen tuntee että on aikuistunut ja ainakin itselläni tuntuu että monissa asioissa jossa olisin aiemmin heittänyt pelihousut menemään onkin joutunut nielemään vihansa ja hymyillä joka oli ennen mulle todella vaikeeta.
Onko näkemyksesi omasta kotimaasta muuttuneet? -ON! arvostan suomea aivan eri tavalla mitä koskaan ennen. Kaikkea. Koulua, miten meillä kaikki toimii, Helsinkiä siis ihan kaikkea on osannu ruveta arvostamaan ja näkemään eri tavalla. Ehkä se sitten taas muuttuu kun tulee kotiin ja muistaa kaikki huonot puolet mitä nyt ei oikeen enää muista.
Onko näkemyksesi kohdemaasta muuttuneet? - jossain vaiheessa ajattelin että haluaisin muuttaa tänne tai tulla opiskelemaan. Enää en sitä ajattele mutta italia on vieläkin yhtä kaunis ja lumoava maa kuin ennenkin joten ei hirveästi ole muuttuneet.
Onko ikävä yllättänyt? -Rehellisesti sanottuna enemmän mitä sitä oikeesti kuvitteli. Mä ajattelin että ei se mitään jos on poissa kotoota näinkin kauan mutta sitä sitten huomaa että se ikävä on välillä ollut niin paha että koko päivä menny mönkään.
Onko ikävän parantamiseen jotain keinoa? -Omalla kohdalla nää vaihtari kaverit on ollut voittamaton tuki ja luulen etten koskaan tuu saamaan yhtä tärkeitä ystäviä. Jotenkin meillä vaan toimii hyvin koska ollaan kaikki samassa veneessä ja tiedetään että kaikki ollaan menossa samoja asioita läpi ja näin me tuetaan toisiamme. Loppu elämäksi on saanut aivan ihania kavereita joka paikasta maailmaa.
Mikä on paras vinkkisi tuleville vaihtareille? - älä luovuta. Vaikka joskus tuntuu että halu kotiin on liian kova mutta älä luovuta. Painosta kannattaa kanssa pitää huoli koska välillä sitä tuppaa lihomaan liikaa. (Itse en ole mutta paraskaverini täällä on saanut mukavat 13-15 kiloa lisää, hui!) Ja tottakai ilo irti kaikesta ja älä jää kotiin makaamaan :)

33 päivää jäljellä

Keskiviikkona on tasan kuukausi siihen ku tuun kotiin. Sitä ei oikeen tajuu vielä mutta esim kun salikortin maksoin tajusin että täähän oli siis vika kerta koskaan. Aika hurjaa.

Ihan vaan kertoakseni niin viimeviikolla en tehnyt yhtään mitään. Koulussa olin keskiviikkona perjantaina ja lauantaina. Tekemättä taas yhtään mitään. Tällä viikolla en ajattele mennä ollenkaan. Meille on tulossa niin hyvät kelit että mieluummin jään kotiin ottaa aurinkoo. Eilen itseasiassa raahattiin Freden kanssa Fat boyt puutarhasta tohon etupihaan ja pestiin ne ulkosuihkussa ja makoiltiin siinä. Lounas kokattiin kanssa ja mentiin ulos syömään. Mutta tais siellä Suomessakin olla tosi hyvät kelit?

Koulusta puheenollen viikko sitten tein kurssivalinnat. Olin kyllä stressannu niin perkuleesti mutta onneks se sitten loppujenlopuks onnistu ja sain kaikki mitä halusin mukaan! Ens vuonna teen 35 kurssia (toivottavasti se on meinaa aika hitosti duunii) ja paljon kemiaa biologiaa matikkaa ja psykkaa on esim tiedossa. (Arvatkaa mun tulevaisuuden suunnitelmat näitten aineitten perusteella) onneks mulla on fiksut vanhemmat jotka voi ehkä vähän jeesii... :)

Tällä viikolla on siis taas hirveen vähän suunnitelmissa. Sitten ku ens viikolla koulut loppuu niin toivottavasti reissaillaan vähän enemmän. Suunnitelmissa on tottakai Rooma napoli summuuta toivottavasti capri... pitäis nyt tietenki ottaa kaikki irti.

Koska en tehny mitään ihmeellistä en siis kuviakaan ottanut. Korvaan tän jollain postauksella keskellä viikkoa :)

Viisi viikonloppua jäljellä

Viimeviikko meni taas aika nopeesti. Maanantaista torstaihin jaksoin istua koulussa mutta sitte loput päivät oli niin aurinkoisia että menin mieluummin ulos istumaan ja lukemaan tai jotain. Totuushan on se että meillä on enää ihan vähän koulua jäljellä joten nekään ei enää jaksa vaivautuu tulemaan ni miks mä sinne menisin sisälle istumaan ja tekemään ihan samoja asioita ku täällä kotona tekisin melkeen. Italialaiset koulut ei vaan  oo mun juttu. Jos multa on kysytty että mistä pidän vähiten oon sanonu koulu ja sitten oon joutunu motivoimaan aina mutta aika kiltisti oon joutunu kritisoimaan koska nää vetää helposti herneet nenään. Yleensä vaan sitä sanon että meillä on Suomessa yks maailman parhaista (siis tilastollisesti) koulusysteemeistä ja opetussuunnitelmista joten mulle on ollu hankala tottua tällaiseen hieman erilaiseen näkemykseen.

Kummiski lauantaina mentiin sitte marketeille taas freden ja adelinan kanssa. Oli kyl niin kuuma ettei siellä ihmis tungoksessa jaksanu kauan olla. Ostettiin tyylin mansikoita ja muita hedelmiä ja otettiin aurinkoa.

Illalla oli euroviisut ja niihin valmistauduttiin oikein kunnolla. Meil oli snäcksejä ja liputki väsättiin. Victoria teki jopa sen Meksikon lipun koska halus olla hengessä mukana. Tää oli sen ensimmäinen kerta. Pakko sanoo että oikee voitti mutta kritisoida silleen että se juontaja naisen mekko oli ihan kamala eikä se vaihtanu sitä kertaakaan ja väliaika show oli aika lame ja ei ne Ollu panostanu tanskan mainostukseen ollenkaan. Aika simppeli show siis. Ja italialaiset kommenttorit on kyllä erittäin ärsyttäviä. Ne ei meinannu olla hiljaa ees sillon ku laulettiin.

Sunnuntaina maattiin taas auringossa ja illalla menin mun perheen kanssa illalliselle. Siellä juhlittiin vaalien alkamista koska näitten kaveri Clemente mastella on nyt ehdolla joka on siis italian poliitikko ja entinen oikeus ja työministeri. Ei kuulemma ollu Helsingissä käyny vielä mutta kuulemma jollain risteilyllä jossa oli ollu paljon suomalaisia ja sano että kaikki oli ihan kännissä. Näin me edustetaan maailmalla.

Eipäs muuta. Tänään kurssivalinnat ja stressaa pikkasen mutta eiköhän se hyvin mee. Nyt pitää vaan pärjää yksin ja saada kaikki mukaan ilman mitään apua... hyvää loppuviikkoa kaikille !