VAPPUJA

Täällä ei vappua vietetä joten erittäin rauhallisissa merkeissä menee. Äiti ja kirmo oli Roomassa ! Oli muuten tosi kiva viikonloppu saada puhua omaa kieltä ja olla oman perheen kanssa vihdoin ja viimein <3 vaikka ikävä tuli ja kotiin teki mieli palata niitten kanssa ku ne hyppäsi taksiin. No eihän tässä oo jäljellä enää ku tyyliin yks ja puol kuukautta !

Äitin ja kirmo tuli perjantaina. Hyppäsin junaan heti aamusta mun host perheen kanssa ja siitä menin hotellille odottamaan yksin että mami ja kirmo tulis. No siinä puolentunnin odottelun jälkeen ne tuli. Lähettiin heti mun perhettä tapaamaan keskustaan. Käytiin syömässä ja käveltiin kaikki tärkeimmät paikat läpi syötiin hyvää jäätelöä jne. Italialaiseen tapaan.

Perjantai illalla kun oltiin sanottu heippa mun host perheelle lähettiin sinne jalkapallo matsiin!  Oli muuten ihan sika hieno kokemus. Oltiin jus jossain keskellä fanikatsomoa ja huudettiin kurkku suorana Varsinki ku Milanon fanit sattu olee just siinä meijän vieressä. Ei me omaa joukkuetta niin paljon kannustettu vaan haukuttuiin sitä toista jengiä. Sitten siinä pelin lopuksi ne rupes heittelele jotain pommeja ja mamil meinas iskee paniikki. No ehjinä päästiin ulos yhtä hienoa kokemusta rikkaampana. 

Loppu päivät sitten shoppailtiin ja käveltiin ja maanantaina Frederikke tuli myös käymään. Käytiin taas syömässä ja kaikkea muuta mukavaa. No eipäs siinä paljon sitten muuta kerrottavaa. Nyt kuvia !

Täydellinen päivä Salernossa

Eilen päätettiin lähtee salernoon tyttöjen kanssa. Meitä oli yheksän. No aamulla heräsin liian myöhään, missasin mun ekan bussin keskustaan, juoksin että ehtisin freden Lisan danielan ja victorian kanssa salerno bussiin. No ei keretty.  Siinä vaiheessa ajattelin hikisenä ja hengästyneenä auringossa paistuen ettei tästä nyt tuu yhtään mitään ja ajattelin lähtee takais kotiin koska olin niin ärsyyntyny. Onneks en lähteny koska päivä oli ihan täydellinen.

Salernossa oli aivan sairaan mukava sää ja käveltiin "lungo mare" eli pitkä tie meren vieressä. No mähän siinä 15 min paloin mukavasti... kaikki nauro tätä mun suomalaisuutta. Tai no enemmänkin tätä mun ihoa miten mä palan niin nopeasti.

Laura oli löytäny sushi paikan joka näytti tosi kivalta. Mä en oo siis sushia mun lempi ruokaa syöny täällä ollenkaan joten mä en oikee osannu ees tajuu et kohta saan sushii!! Ja oli muuten niin mukava terassi ja hyvää oli!!

Siitä mentiin sitte vähä shoppailemaan tai kiertelemään kaupoissa. Daniela otti lävistyksen!! Mullaki kävi mielessä ottaa joku Lävistys korvaan mutta en onneks ottanu.

Löydettiin kans pieni pieni huvipuisto mereltä. Mä bongasin heti ne härät jonka päällä pitää tasapainotella jota kokeilin ekaa kertaa äitin ja kirmon kanssa joskus vuosia vuosia sitten oisko ollu Kanarialla tai jotain. Oli vähän helpompaa nytte ja HAUSKAA!

illalla otettiin bussi takasin  ja väsyneenä tultiin takasin kotiin. Oli siis muuten tosi mukava päivä.  Tällaiset päivät saa mut haluumaan pysymään täällä näitten tyttöjen kanssa enkä tulla Suomeen... mutta kotia ikävä on kuitenkin. Äiti ja kirmo tulee ylihuomenna <3

Pääsiäinen/påsk/pasqua/easter

No kuten voitte kuvitella on tää syöminen taas aivan mahdotonta. Ei juhlaa ilman ruokaa. Nyt ollaan saatu melkeen päätökseen pääsiäisen lounas joka koostui siis:

●salamia,  kananmunaa, oliiveja, leipää
●pastaa tomaattikastikkeessa
●keitettyjä herneitä ja porsaan lihaa
●uuniperunamuusia mozzarellaa ja lammasta
●pizza rustica joka on piirakka jonka sisällä on joko juustoa tai vihanneksia
●jälkiruokaa joka on piiraita ja pikku leivoksia

Siis aivan järkyttävää. Ei ainakaan tarvii syödä koko loppupäivän. Näille tää on ihan normi juttu ei siis mitään ihmeellistä. Mä pyörin vieläki paikoillani. Millaiset mahat näillä kaikilla on? Siis ei ne ees syö mitään "vähän kaikkea" vaan siis järkyttäviä määriä. Ihmettelen syvästi sitä ettei ylipainoisia oo ihan hirveesti. Vai onks niitten kropat vaan tottunut tällaiseen syömiseen? En tiiä jos se ees on ihan uskottava teoria.

No hyvä pikku lenkki aamulla. Loppu päivä leffoja katsellessa.  Huomenna taas syömään, taidan vetää vesilinjalla. Tällaista täällä. Mämmistä en niille kertonut ku ne kyseli mitä me Suomessa pääsiäisenä syödään. Liian paljon nolotti meinaa sehän on ihan kamalaa. Enkä edes oikeen tienny muuta suomalaista pääsiäisen ruokaa? Ois varmaan pitäny keksii jotain koska ne jo nyt kuvittelee että ollaan ihan outoja ku syödään karkkia suolalla ja poron lihaa. Italian valttikortti on kyllä ruoka. On kyllä saanu painaa tunteja salilla ettei paino nousis. Se nyt on semmonen juttu joka yleensä vaihdossa tulee kaupan päälle. Melkeen kaikki muut mun kaverit täällä on vähintään pari kiloa lihonu, jopa yli kymmenen kiloa.

Äiti ja kirmo tulee jo perjantaina jejee!  En malta odottaa <3 vähän oon jo kattonu kaikkia paikkoja jota pitää näyttää. Mullehan tää on jo seittemäs kerta ku meen. Mä haluun mennä syömään thaimaalaista ja hard rock cafeseen mutta kai äiti ja kirmo pitää viedä kans johonki italialaiseen syömään. Ne ei oo kyllästynyt tähän ruokaan mitä mä nyt oon popsinu 8 kk. Eipä muuta kerrottavaa. Nauttikaa kauniista säästä siellä Helsingissä! Kesä tulee!

Ainiinjoo! Päästiin tapaamaan frederikken vanhemmat pikku veli ja pikku sisko! Oli muuten tosi hauskaa. Käytiin ihan vaan kahvilassa ennenku ne lähti roomaan omalla porukalla.

hyvää pääsiäistä kaikille!

69 paivaa jaljella

En edes tieda miten alottaisin tan viestin joten kirjotampa nyt ihan vaan mita oon puuhannu.

Torstaina oltiin Finjan synttari lounaalla Vicolo Dei Matti nimisessa ravintolassa. Oltiin me kaikki vanhat vaihtarit plus uudet jotka tuli tammikuussa joten uusia kavereita oon saanu. On hauska kuunnella miten ne puhuu kaikesta niin innostuneesta ja on ihan etta ollaan oltu taalla jo kaks kuukautta...Voi etta ma niin muistan ku multaki sita kysyttiin ja joka kerta tulee yllatyksena ku joudun jo sanomaan kaheksan kuukautta. Ihan hullua miten aika menee niin nopeesti.

No perjantai meni ihan mukavissa merkeissa mentiin perheen kanssa ravintolaan syomaan ja otettiin Frederikke mukaan. Ei mitaan ihmeellista siis. Ravintolassa esiinty joku live bandi joten se oli ihan mukavaa ja erilaista. Ainiin ja kouluun en jaksanu menna keskiviikosta perjantaihin. Jotenki rupee jo kyllastytta sais se koulu loppuu jo. Varsinki ku mun ei siella mitaan pida teha. Tai no maanantaina tein Italian kokeen mut se oli ihan liian helppo mulle... 

Lauantaina oli Finjan synttarit ihan niilla kotona muutaman perheen sukulaisen kanssa ja syotiin taas hyvin ja nautittiin tyttojen kesken. Pakko sanoo etta meijan keskusteluja mulla tulee ihan hirveesti ikava. On hauska naha miten eri puolilta maailmaa tulee niin erilaisia mielipitetita. Meijan puheenaiheet muuttuu aina jotenki tosi vakaviks mut se on kyl tosi hauskaa. Lauantaina pohdiskeltiin sita etta onko oikein laittaa vauvalle korvakorut koska meksikossa se on ihan itsestaanselvyys mutta esim. Saksassa Tanskassa ja Suomessa se on ihan eri juttu. Puhuttiin myos meksikon pohjois rajalla sijaitsevasta kaupungista jonka nimi on Ciudad Juarez jossa poliisille on normaalia kerata yhden vuoron aikana 11 koulutta kroppaa. Aika hurjaa. Yrita siina sitten selittaa etta helsingissa jos ratikkaan nousee yks joku humaltunu Jukka ni seuraavalla pysakilla nousee heti vartijat kyytiin ja poistaa tan henkilon ratikasta. Niin se voi vaan erillaista olla. Myos se etta meksiko cityssa kaikilla nuorilla on kuskit ja yleensa myos eskortit. Eli jos siis menee bilettaa tai kaverin talolle se kuski vie sut sinne ja odottaa siina ulkopuolella siihen asti ku taas pitaa vieda jonnekki. Mehan oltiin ihan etta mita ihmeen lellittyja kakaroita te oikeen ootte siella mutta totuus on etta se ei oo niin kallista. Meksikossa kuski Helsingissa ratikkalippu. 

Tanaan nukuin pitkaan. Taisin nousta sangysta vasta joskus kahen aikaan paivalla. Ei siina sitten kauan menny ku paatettiin Freden kanssa tavata ja paatettiin etta kavellaan toisiamme vastaan ja sitten tullaan meille. Yleensa ei voida kavella koska se on vaan autotie ja aika kurvikas sellanen eli siis vaarallinen mut nyt oli sunnuntai ni ei ollu hataa. Se tie on noin 4 km ni hyva kavely siina tuli. Sitten paatettiin lahtee viela uudestaan mutta talla kertaa supermarkettiin ihan vaan koska ei tiedetty mita oltais muuten keksitty. No otettiin meijan pihasta pyorat jotka oli tarkotettu 12v pojille. Oli kylla varmasti aikamoinen naky ja pari poliisiiki meille vahan naureskeli ja sano etta no teista naki jo hiustenvarista etta te ette oo italialaisia mutta se etta pyoralla liikutte varmisti koko asian. Oli hauskaa mutta aika rankkaa koska takastulo oli ihan hemmetin jyrkkaa ylamakea ja jouduttiin pitaa paussii parikertaa. Ei oikeen ajateltu loppuun reissua koska sita ylamakea oli n. 1km ja siis ei mitaan loivaa nousua ja kokonaisuudessa tais olla joku 3km. Kiva oli menna mutta takastulo otti pikkasen koville. No sitten tultiin vaan kotiin kattomaan leffaa. Ihan mukava sunnuntai vaikka jalat on vielaki ihan tulessa tosta reissusta.

Elämää ei pääse pakoon täälläkään.

Vaikka oon täällä ihan eri maassa elämässä ihan eri elämää on todellisuus silti sama. Eilen illalla jouduttiin valitettavasti kuulla surullinen uutinen että Frederikken host äidin isä kuoli. Hän oli jo pitkään ollu sairaalassa sydänkohtauksen takia, mutta ei me oikeen osattu kumminkaan odottaa tällaista. Varsinki ajateltiin ettei meijän Italiassa tarvii kohtaa tällaista surua.

Frede tuli meille sitten nukkumaan. Aamulla herättiin ja mentiin freden host äidin isän asunolle.  Tämä on siis ihan perinne kaikille. Ulko-ovella on lappuja henkilön nimestä jossa myös muistetaan lapsia ja lapsenlapsia ja muita sukulaisia. Asunnon ovi on myös auki. Vainaja on arkussa nähtävänä ja yleensä vainajan lapset siinä vieressä ottaa vastaan osanottaja. Hautajaiset pidetään max 48h sisällä kuolemasta.  Hurja kokemus. Itellä oli tosi kumma fiilis olla tällaisessa tilanteessa koska en tietenkään tuntenut ketään muuta ku freden host äidin joka oli tottakai erittäin surullinen. Omaksi onnekseni en ole joutunu kokemaan tällaista ennen, ei hautajaisia eikä muistotilaisuuksia mutta en todellakaan kuvitellut että sen oisin joutunu täällä Italiassa kokemaan.

Nähtäväksi jää miten frede pärjää nyt perheessä vai joutuuko ehkä vaihtamaan. Suru on siis liian suuri. Oman host äitini kanssa puhuin että on se vähän epäreilua laittaa vaihto-oppilas tällaiseen juttuun mutta siihen mun hos äiti viisaasti totes että no tänne te ootte tullu näkemään elämää ja miten täällä toimii asiat. Valitettavasti tämäkin on osa myös meidän elämää. Onhan se harmi että näin ikävästi kävi mutta ei sitä totuutta elämässä pääse karkuun vaikka mihin lentäis. Tämähän on tottakai aivan totta...

Halusin teille täällä blogissa tämän jakaa koska mulle tuli ainakin yllätyksenä miten täällä on vähän erilaiset perinteet kuin suomessa myös tämän asian suhteen. Tänne tulin oppimaan niin hyviä kuin huonojakin asioita.

Kolme päivää juhlimista(syömistä)

No huhuhu!  Nyt on kyllä ollu semmonen viikonloppu etten oikeen tiiä mitä kirjoittaa!  Niin paljon on ollu ruokaa, ihmisiä ja hölinää. Siis ei sitä voi laittaa sanoiksi tai edes kuvilla kertoa.

No perjantaina mentiin ravintolaan perheen kanssa kotiapulaine pääsi myös mukaan ja Edon vanhemmat ja sisko liitty myös seuraan. Istuskeliin sitten siellä ja syötiin tottakai hyvin. Mutta onneks ihan normaalin ihmisen mitoissa. Ihan vaan pääruoka ja jälkiruoka. Ei siis antipastoa pastaa lihaa lisukkeita summuuta.

No sitten lauantaina...hmm mitenköhän sen sanois... Me oltiin tehty vähän liikaa ruokaa ja ihmiset jotka tuli toi niin paljon !! En oo eläissäni nähny niin paljon ruokaa. Siis löyty monta monta laatikollista pizzaa, pastaa, täytettyjä piirakoita varmaan kymmenen, lihaa, herneitä, grillattuja kasviksia, polentaa, mozzarellaa, kinkkua, jotain kananmuna juttua, perunasalaattia,  coucousta... siis voisin jatkaa loputtomiin!! Koko juttu oli se että sitä ruokaa tuotiin semmossissa määrissä etten tiiä mitä ne oli ajatellu!! Sitten oli jälkiruuaks munkkeja, pikkuleipiä ja VIISI eri kakkua! Kahdentoista maissa näytti siltä että ruokaa oli niin paljon jäljellä että tehtiin kuulutus... KAIKKI huomenna uudestaan ! No siis sitten tänäänkin kaikki tuli uudestaan nojaa no sitten... Syötiin taas! Nyt ku vieraat rupes lähtee ni törkittiin niille niin paljon ruokaa mukaan ku mahollista. Mutta joudutaan huomenna jatkamaan aivan varmasti... maha kiittää ja kuittaa.

Hyvin onnistu siis yllätyksenä tuli molemmille. Tänään kävin kävelemässä puutarhassa ku salilta pitää kans pitää yks päivä vapaata ja oli muutenki tosi nätti keli. Kauheen yksinäistä vaan, noista kissoista ei mitään hirveen hyviä kavereita saa lenkille.

Sitten vähän kuvia...